Sunnuntain evankeliumi 09. huhtikuuta: Joh. 20, 1-9

By Carlo Miglietta On Huhtikuu 9, 2023

Johannes 20, 1-9: Tyhjä hauta

20 Varhain viikon ensimmäisenä päivänä, kun oli vielä pimeää, Maria Magdaleena meni haudalle ja näki, että kivi oli poistettu ovesta. 2 Niin hän juoksi Simon Pietarin ja toisen opetuslapsen luo, jota Jeesus rakasti, ja sanoi: "He ovat ottaneet Herran haudasta, emmekä tiedä, mihin he ovat hänet panneet."

3 Niin Pietari ja toinen opetuslapsi lähtivät haudalle. 4 Molemmat juoksivat, mutta toinen opetuslapsi ohitti Pietarin ja saavutti haudalle ensimmäisenä. 5 Hän kumartui ja katsoi sisään siellä makaavia liinavaatteita, mutta ei mennyt sisään. 6 Sitten Simon Pietari tuli hänen perässään ja meni suoraan hautaan. Hän näki siellä makaavat liinavaatteet 7 sekä kankaan, joka oli kiedottu Jeesuksen pään ympärille. Kangas makasi edelleen paikallaan, erillään liinavaatteista. 8 Lopulta myös toinen opetuslapsi, joka oli tullut haudalle ensimmäisenä, meni sisälle. Hän näki ja uskoi. 9 (He eivät vieläkään ymmärtäneet Raamatusta, että Jeesuksen täytyi nousta kuolleista.)

Rakkaat Misericordien sisaret ja veljet, olen Carlo Miglietta, lääkäri, raamatuntutkija, maallikko, aviomies, isä ja isoisä (www.buonabibbiaatutti.it).

Tänään jaan kanssanne lyhyen mietiskelyn evankeliumista, viitaten erityisesti teemaan armo.

TYHJÄN HAUDAN LÖYTÖ JA MAGDALAN MARIAN NÄKYMINEN: JOHANNES 20,1-9

Rakenne: heterogeenisen materiaalin harmonisointi:

a) tarina useista naisista, jotka mentyään haudalle löytävät sen tyhjänä (Mt 28:1-8; Mk 16:1-8; Lk 23:55-24:11): Johanneksessa on jälkeä tämä vv. 1-2 ja 11-13;

b) kertomus joistakin opetuslapsista, jotka myös menevät haudalle ja palaavat hämmentyneenä (Luuk. 24:12, 24): Johanneksessa korostuu rakkaan opetuslapsen rooli, joka on jokaisen uskovan tyyppi;

c) kertomus Jeesuksen ilmestymisestä Magdaleenalle (Mt 28:9-10; Mk 16:9-11): Johanneksen perinne on ehkä vanhin.

Johannes 20, 1-9 / Teksti:

V. 1: – sapatin jälkeisenä päivänä: let. "yhtenä sapatteista": tämä on ensimmäinen todellinen sapatti, eskatologisen juhlan päivä;

– kun oli vielä pimeää: teologinen merkitys (Mk 16:1-2 "aurinko oli jo noussut", Mt 28:1 "aamunkoitteessa");

– Maria Magdaleena: Mt 28:1:ssä on myös "toinen Maria", Mk 16:1:ssä "Jaakobin ja Salomen Maria", Lk 24:10:ssä myös "Joan, Jaakobin Maria ja muut naiset";

– hauta: luultavasti arcosolium-muotoinen, hautakammion sivuseiniin kaivetut puolipyöreät syvennykset, noin 0.80 m maasta, 0.5-1 m syvä, pieni aukko, ulospäin, alle metrin korkeus ;

V. 2: Simon ja Johannes ovat ainoita, jotka seurasivat Jeesusta kärsimyksessä;

V. 5: – siteet: nämä ovat othonìa, pellava: mutta synoptikot puhuvat sindonista, lakanoista (paitsi Lk 24:12, joka on ehkä lisäys): ehkä se on laajennus monikko, joka tarkoittaa "pellavaa". kangas";

V. 6: – makaa siellä (keìmena): arosoliumin ontelossa, ei "maan päällä" (!);

V. 7: – liina (soudàrion), nenäliina, joka piti vainajan suun kiinni;

V. 8: – näki ja uskoi: ehkä parempi "alkoi uskoa" (aoristi ingressiivinen).

Hautausliinat

a) Todiste ylösnousemuksesta?

Jo 5-luvulla Ammonios Aleksandrialainen väitti, että Jeesuksen ylösnoussut ruumis ilmestyisi hautausvaatteista aineettomalla tavalla. Useat tutkijat (Balagué, Omer…) luulevat siksi, että rakas oppilas uskoi sen vuoksi, miten hän löysi hautausliinat, jotka olisivat pysyneet aromaattisilla öljyillä kyllästettyinä pystyssä ja jäykkyinä, ikään kuin ruumis olisi kadonnut muumionsa sisälle.

Tehdään tästä kohdasta kirjaimellinen käännös: "Ja kumartuessaan (Johannes) näkee liinavaatteiden makaavan (roikkuvan?), mutta hän ei mennyt sisälle. Sitten Simon Pietari, joka seurasi häntä, tuli sisään ja meni hautaan ja huomasi liinavaatteen makaavan (roikkuvan?) ja käärinliinan, joka oli hänen päässään, ei makaa (roitunut?) niin kuin liina, vaan eri tavalla, käärittynä sisälle. paikalleen (= missä sen olisi pitänyt olla)” (Joh. 20:5-7).

– "Pellava": käännös "siteet" on kestämätön, koska kreikaksi "sidokset" sanotaan "keirìai" (vrt. Joh. 11:44: Lasaruksen ruumiin siteet). Tässä sen sijaan se on "othónia" eli yleiset "pellavavaatteet".

– Liina”: nenäliina (hien pyyhkimiseen). Tässä tarkoittaisimme leukakangasta (vrt. Joh. 11:44: Lasaruksen kasvot on sidottu käärinliinalla).

- Kreikan partisiippi "in-rolled" ("entetyligménon") on täydellinen, mikä siten osoittaa menneisyydessä tapahtuneen toiminnan, jonka vaikutukset kestävät nykyisyydessä, ja siksi sen tulisi ymmärtää "jatkuvasti käärittynä entiseen tapaan. laita päälle".

– "valehtelu": tämä on sanan "kéimena" kirjaimellinen käännös: ei ole oikein kääntää "maan päällä". Suluissa oleva sana "valehtelu" ei ole käännös, vaan tulkinta. Olisi ollut niin, että liinavaatteet, jotka eivät enää sisältäneet ruumista, olisivat "rohonneet"; käärinliina sen sijaan, joka oli jäykempi, ei olisi roikkunut kuten liinavaatteet, vaan olisi pysynyt käärittynä käärinliinan sisään paikoilleen, eli siihen paikkaan, missä sen loogisesti olisi pitänyt olla ja siten sen läsnäolo olisi jäänyt näkyy ulkopuolelta.

– "eis èva tòpon": lit.: yhdessä paikassa; eli: samassa paikassa

– "Silloin se toinenkin opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä tullut haudalle, meni sisään, ja hän näki ja uskoi" (Joh. 20:8). Ensinnäkin huomioi näkemisen ja uskomisen yhdistävän kaksoissanan "ja" läsnäolo: "ja hän näki ja uskoi" käyttöönotettu koordinaatio on paljon läheisempi kreikaksi kuin italiaksi. Se ilmaisee syyn ja seurauksen yhteyden: opetuslapsi uskoi näkemänsä perusteella. Tämä näky sai hänet uskomaan ylösnousemukseen: sillä jos joku olisi halunnut viedä ruumiin pois, hän ei olisi voinut jättää liinavaatteita sillä tavalla. Opetuslapsi saa siten liinavaatteiden asettelun "todistuksen" Jeesuksen ylösnousemuksesta ja uskoo näin Raamattua (vrt. Joh 2:22: "Kun hän siis nousi kuolleista, opetuslapset muistivat... ja uskoivat Kirjoituksen ja puhe, jonka Jeesus oli puhunut).

b) Todiste siitä, ettei ruumista ollut varastettu?

Mutta ei ole selvää, miksi tällainen ihmeellinen järjestely ei myöskään vakuuttanut Pietaria. On ehkä todennäköisempää, että rakas oppilas, nähdessään huolellisesti korjatut liinavaatteet, piti ruumiinryöstöä epätodennäköisenä. Chrysostomos sanoi jo: "Joka olisi poistanut ruumiin, ei olisi ensin riisunut sitä, eikä olisi vaivannut poistaa ja kääriä liinaa ja jättää se erilliseen paikkaan" (Homilies on John, 85.4).

c) "vaatteen teologia

Älkäämme myöskään unohtako, että kaikkialla Raamatussa on "pukeutumisen teologia": vaatteilla ei ole vain tärkeää symbolista arvoa (miettikää jumalalliselle sfäärille tyypillisiä valkoisia vaatteita tai sitä, että Jeesus riisui tunikansa ennen ristiinnaulimista ), mutta myös alastomuus voi tuoda mieleen Jumalan ystävän Aadamin primitiivisen paratiisitilanteen.

Täällä Jeesus ei enää tarvitse ihmisvaatteita, koska "Kuolleista noussut Kristus ei enää kuole" (Room. 6:9), toisin kuin Lasarus, joka nousee haudasta hautausvaatteisiin käärittynä (Joh. 11:14), koska hänen täytyi kuolla uudelleen.

Ylösnousseen tunnustaminen

Erilaisista karitsaviiveistä (20:11-18; 21:4-7; Lk 24:31-35) löydämme erilaisia merkityksiä:

a) anteeksipyytävä: opetuslapset ensin epäilivät (he eivät olleet uskovaisia);

b) ilmoitus: Jeesuksen ruumiin ennen ylösnousemusta ja ylösnousseen ruumiin välillä on jatkuvuus (koskettavissa: 20:20-27; syö opetuslasten kanssa: Lk 24:41-42; Apt 10:41), mutta myös syvä monimuotoisuus (läpi seinien: 20:19): vrt. 1. Kor. 15:42-45;

c) teologinen: Jumala on aina se, joka ottaa ensimmäisen askeleen meitä kohti: Magdalan Maria uskoo sen jälkeen, kun häntä on kutsuttu nimellä, Emmauksen opetuslapset leivän murtaessa, opetuslapset ihmesaaliin jälkeen: jäljelle jää vain mies "kääntymään hänen puoleensa" (20:16), "avaamaan silmänsä" (Luuk. 24:31), heittäytymään Jeesuksen puoleen (Joh. 20:7).

Hyvää armoa kaikille!

Jos haluat lukea täydellisemmän eksegeesin tekstistä tai syvällisen analyysin, kysy minulta migliettacarlo@gmail.com.